Siirry sisältöön
Satakylät

Historiaa

Yllä oleva kuva on otettu silloin, kun Suomen valtio täytti 100 vuotta. Museokoulun päärakennus on 36 vuotta Suomea vanhempi.

KÖYLIÖN KANSAKOULUN RAKENNUKSET

Kouluhuoneen rakennuskomitean esimiehenä toimi V. N. Lundström. Koulurakennus tehtiin maakauppias Heikki Vinnarin piirtämien kuvien mukaan ja työnjohtajana toimi muurarimestari K.G.Willig. Puut otettiin manttaalinomistajien metsistä ja kivijalan ja perustusten tekeminen oli kaikkien kontolla taksoitusluettelon mukaan. Seinien ylösnosto ja katto annettiin tehtäviksi urakoitsijalle. Pihkaiset isot honkapuut kaadettiin koulurakennuksen seinähirsiksi läheltä Huittisten rajaa kallioilta, joilla on edelleen nimi Kansakoulunmäet. Mäet ovat jonkin matkan päässä etelään kolmen kunnan rajakiveltä, nimeltään Halkivahankivi. Sieltä hirret tuotiin jäätyneiden soiden yli Yttilään. Koulurakennus valmistui elokuussa 1881.

Rakennuksista on käytetty niiden pitkän historian aikana montaa eri nimeä. Nimitykset riippuivat ajankohdasta ja rakennuksiin sijoitetuista toiminnoista.

Päärakennus
Muita nimiä: ”koulutalo” tai ”koulurivi”

Koulutalon julkisivuissa ulkonurkkien vaakasuuntaisia harkkomuurauksia jäljittelevät koristelaudoitukset, ikkuna-aukotuksen säännöllisyys ja pohjoispäädyn valeovi ovat uusrenesanssin tyylisuunnan piirteitä. Koulurakennuksen vesikatto oli alun perin pärekatto, jota värjättiin suola- ja kupariröökimaalilla (esim. v. 1909) tai uusittiin tarvittaessa kokonaan. Peltikatto asennettiin vuonna 1928 ja samalla pellityksen saivat myös piiput. Päärakennuksen ulkoseinät maalattiin ensimmäisen kerran kevätkesällä 1886. Ensimmäisessä maalauksessa väriseosten mallina käytettiin Pöytyän kansakoulua (ilmeisesti Pöytyän Mustanojan kansakoulu).

Uudessa koulutalossa oli iso neli-ikkunainen luokkahuone noin kolmellekymmenelle lapselle rakennuksen eteläisessä päädyssä. Porstuanperäkamari, huone pääeteisen takana, on ollut alussa tyttöjen käsityöhuone, myöhemmin pieni luokkahuone. Siinä tiedetään vuoteen 1910 asti toimineen myös kunnan ensimmäisen säästöpankin. Huone oli myös erilaisten kokousten pitopaikka. Tämä pieni luokkahuone ja sen seinän takana ollut huone yhdistettiin todennäköisesti 1910-luvulla, mutta viimeistään vuoden 1933 remontissa yhdeksi suuremmaksi opetushuoneeksi (nimi pieni luokka säilyi) ja ovi opettajan etummaiseen huoneeseen tukittiin. Puolapuita ja voimisteluköydet asennettiin tähän pieneen luokkahuoneeseen 1930-luvulla. Huone ei ollut kuitenkaan pelkkä voimistelusali, vaan pulpetit siirrettiin pois tieltä seinustoille voimistelutunnin ajaksi.

Huoneita oli päärakennuksen asuinpäädyssä alun perin kolme sekä keittiö, jonka kautta on erillinen uloskäynti rakennuksen pohjoispäädyssä. Päärakennuksessa asuinpäädyn kaksi huonetta ja keittiö oli osoitettu ensin pääopettajan omaan käyttöön. Koulutalon asuntopäädyssä on asunut myös apuopettajatar pääopettajan Ida Sandströmin kanssa ajanjaksolla 1899 – 1911. Huoneistossa mahtui asumaan opettajien lisäksi yksi tai kaksi piikaa ja he ilmeisesti yöpyivät keittiössä. Asuintilat olivat osa opettajan palkkaa, joihin kuuluivat myös asunnon ”valo ja lämpö”, mutta tilojen yksityisyys oli ennen aivan erilaista kuin mihin nykyajan ihmiset ovat tottuneet.

Keltainen rakennus
Muita nimiä: ”kunnanrivi”, ”alarakennus”, ”vähäisempi rakennus”, ”käsityörakennus”, myös ”talousrakennus”

Keltainen rakennus valmistui pari vuotta myöhemmin kuin päärakennus, eli noin v. 1883. Talo oli katettu aluksi päreillä, mutta se sai tiilikaton vuonna 1936. Taloa on koko sen olemassaolon ajan maalattu säännöllisesti keltaisella keittomaalilla tai ”vesimaalilla”, niin kuin aikaisemmin maalia kutsuttiin. Pihan puoleiseen päätyyn tuli Köyliön kunnan kunnanhuone. Vuonna 1900 kunnanhuone muutettiin poikien käsityöluokaksi. Kunta ja säästöpankki jatkoivat kuitenkin kokouksiaan koululla, ja koululla asuvien piti mukautua muuttuviin käytäntöihin. Kunnanhallituksen pöytäkirjaan on 17.4.1900 merkitty: ”Kuntakokousten ym. pitoa varten myönnettiin toistaiseksi niin sanottu pikku sali jos opettajattarella ei ole sitä vastaan sanottavaa”. Tällä ”pikku salilla” tarkoitetaan todennäköisesti pientä luokkahuonetta päärakennuksessa, eli porstuanperäkamaria.

Keltaisen rakennuksen tienpuoleisessa asuntopäädyssä ovat asuneet 1890-luvulla kunnan kätilöt, sitten poikien käsityönopettaja Kaarle Salonen. Ensimmäinen kunnanrivin asuinhuoneita asuttanut kätilö lienee ollut Viktorina Kavander Huittisista. Hänen jälkeensä v. 1891 kätilöksi tuli Emilia Pelkonen Orimattilasta. Tammikuussa 1895 kätilöksi tuli Iida Harala Teiskosta. Asuntopäädyssä asuvat saivat asunnon kunnan puolesta, mutta asumiseen sisältyi vastuu kunnanhuoneen lämmittämisestä, niin kauan kun toinen pääty oli kunnan kokousten paikkana. Opettajatar Ida Sandströmin kuoleman jälkeen toukokuussa 1911 koulu muutettiin miesopettajajohtoiseksi, ja silloinen apuopettajatar Ilta Nuotio siirtyi asumaan keltaisen rakennuksen asuintiloihin.

Talon keskellä on ollut koulun pakari, joka muutettiin jossakin vaiheessa keittiöksi asuntopäädyn asukkaille. Koulun keittolaksi se on muutettu tiettävästi 1930-luvulla, kun asuntopäädyssä ei enää ollut vakiasukkaita. Lasten kouluruokailu tapahtui 1950-luvun loppuun poikien käsityöluokan höyläpenkeillä, jotka puhdistettiin aina ennen ateriointia. Sota-aikana vanha asuntopääty toimi kansanhuollon tilana. Poikien puukäsityöluokka ja vanha koulukeittola olivat koulutoiminnan loputtua 1980-luvulla nuorisotilana. Tätä nykyä vanhaan asuntopäätyyn on sijoitettu Pauli Mattilan suutarinverstas sekä vanhojen maatalousesineiden kokoelma 1930-luvulta ja puutyöluokassa on kyläyhdistyksen rompetori.

Varastorakennus pihan perällä
Muita nimiä: ”ulkohuonerivi” tai ”makasiinirakennus”

Makasiinirakennus valmistui keltaisen rakennuksen kanssa. Vuonna 1900 Yttilän kouluun päätettiin tehdä uusi ulkohuonerivi, johon tuli sauna kamarin ja eteisen kanssa, navetta, talli, sikolätti sekä makit, erityisesti pojille ja tytöille ja opettajille. Vanhaan ulkohuoneriviin järjestettiin aitta kummallekin opettajalle, kaluhuone ynnä puu- ja rehuladot. Rakennus paloi täysin 19.2.1933 aamulla alkaneessa tulipalossa, ja se rakennettiin nopeasti uudelleen. Uuden rakentamisessa käytettiin Kouluhallituksen mallipiirustuksia.

Lähteitä:

Salokangas Raimo (1980) Köyliön historia II. Köyliön kunta, Köyliö.
Männistö Sami (2004) Köyliön vanhaa rakennuskantaa. Köyliön kunta, Köyliö.
Köyliön Rippikirjat 1898-1908
Köyliön Yttilän kansakoulun johtokunnan pöytäkirjat 1881-1938