Yttilä

Yttilän kylässä oli alunperin yksi Yttilän talo, joka halkaistiin 1780-luvun vaiheilla Isoksi taloksi ja Vähätaloksi. Isotaloa ryhdyttiin myöhemmin kutsumaan Mikon taloksi entisten isäntäin mukaan. Torppia Yttilän alueella on ollut mm. sotilastorpat Ytterberg ja Utter. Muita torppia ovat Vanhankartanon Brunnila ja pappilan metsänvartijan torppa Palonummi.

Vaikka Huovintie oli menettänyt yleisen tien asemansa Kepolan puolelle jo vuonna 1829, piti Yttilän kylä asemansa kunnan keskustakylänä vielä pitkään.Yttilässä oli 1910-luvulle tultaessa kaksi maakauppaa (Vinnari ja Huhtinen), osuuskauppa, säästöpankki ja kansakoulu. Kylässä on mahdollisesti ollut pieni puhelinkeskus Huhtisen maakaupassa ennen Lallintalon isompaa keskusta vuodesta 1929. Vähätalossa oli majoitustiloja kansakoulun oppilaille ja matkalaisille. Kunnanhuoneena toimi kansakoulun keltaisen rakennuksen pihan puoleinen päätyhuone. Samassa rakennuksessa tien puoleisessa huoneistossa asui ensimmäinen kunnan kätilö.

Sotien jälkeen 1950- ja 1960-luvuille tultaessa Yttilään rakennettiin uudet Köyliön säästöpankin sivukonttori ja Köyliön osuuskassan pääkonttori. Tiurin osuuskauppa sai sotien katkaiseman uuden elämän kun siirtoväki rakensi Lallinmaan osuuskaupan Yttilään. Kylän kahden osuuskaupan rinnalla toimi yksityinen Matinkauppa Karhiantien risteyksessä vuodesta 1930 lähtien. Matti Anttilan kaupanpitoa jatkoivat vuodesta 1967 lähtien Matti ja Helli Kourujärvi. Matin kauppa muuttui Sepon kaupaksi vuonna 1986 kun Seppo ja Terttu Lehtoranta jatkoivat kaupanpitoa. Yttilän viimeinen lähikauppa sulki ovensa vuoden 2014 alussa.

Kylän ehkä tunnetuin rakennus Lallintalo on ollut monessa käytössä. Rakennus oli alunperin suojeluskuntatalo sekä Lotta Svärdin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Köyliön osastojen käytössä. Sotien jälkeen 1945-1950 tiloissa toimi Räisälän kansanopisto, jonka lukuisat oppilaat vilkastuttuvat kylän elämää.

Köyliön Maataloustuottajat ostivat kiinteistön omistukseensa vuonna 1950.Vilkkaampi huvitoiminta alkoi 1958-1959 remontin jälkeen, jolloin tapahtumia oli suunnittelemassa urheiluseura Lallit, Köyliön VPK, Nuorisoseura ja talon omistaja Maataloustuottajat.Vuonna 1962 koottiin voimat yhteen Lallintalon tanssihuvitoimikunnaksi, jonka tehtävänä oli suunnitella talon esiintyjälistat. Siitä alkoi Lallintalon kehitys valtakunnan kuuluisuuteen huvipaikkana. Vilkkaimpaan aikaan 1980-luvulla Lallintalolla oli konsertteja joka viikonloppu.

Rauman kaupunginteatterin muutaman vuoden takaisessa Lallis-musikaalissa oli Lallintalon vaiheita käytetty aineistona käsikirjoitusta tehdessä. Lallintalon maine elää yhä, vaikka sen kaikkein vilkkaimmista ajoista on kulunut jo muutama vuosikymmen.

Köyliön Yttilä on päätynyt kaunokirjallisuuden kansien väliin tiettävästi kaksi kertaa. Iris Kähärin Pantti kertoo Mikontalosta. Poikien joukossa tyttöjen joukko on tyhjä -jännitysromaania on kirjoittanut Pirkko Arhippa Yttilän peruskoulun asuntopäädyssä.

Lähteitä:
V. Salminen (1905) Köyliön pitäjän historia.
Olavi Linturi (1995) Köyliön Lallintalo.