Uusimaa

Uudenmaan kylä on ollut yhden talon kylä kautta aikain ja saanut tästä yhdestä talosta nimensäkin. Nykyään vanha kylännimi on jäänyt pois käytöstä ja alue mielletään Yttilän osaksi. Torppia kylässä ovat olleet mm. Ilola ja Isola. Isolan torpan nimeä ei enää mainita vuoden 1800 jälkeen, kun viimeinen asukas räätäli Rosengren muuttaa Palonummen torppaan.

Uudenmaan talossa on pidetty 1900-luvun alussa kiertokoulua, jossa lapsille opetettiin lukemisen alkeet ennen kuin heidät otettiin kansakoulun oppilaiksi. 1930-luvun puoliväliin asti kirkkoon kulkenut väki jätti Uudenmaan pihaan hevosensa ja rattaansa, sillä Uitamon silloiselle sillalle pääsi vain jalan. Uudenmaan taloryhmä on alkuperäistä torppariajan rakennustapaa hyvin kuvaava taloryhmä. Umpipihoja muodostavia taloryhmiä ei ole paikkakunnalla enää montaa nähtävissä.

Ilolan pitkä torppa on edelleen asuttuna Pyhän Henrikintien vieressä Ylisentien tienhaaran kohdalla. Myös 1800-luvun lopun Vanhankartanon torpparin, myöhemmin itsellisen Oskari Kustaanpojan torpparakennus Tuomela sinnittelee aikaa vastaan keskellä peltoaukeaa Uudenmaan rakennusten takana.

Lähteitä:
Niilo Ihamäki (2005) Talo elää tavallaan.
V. Salminen (1905) Köyliön pitäjän historia.